Yritys, investoi aikaasi teknologiaan!

Perustuuko liiketoimintanne avoimen lähdekoodin teknologiaan? Käytättekö "sokkona" muiden tuottamaa koodia, tiedättekö sen elinkaaren? Osaavatko kehittäjänne tarpeeksi aiheesta tehdäkseen oikeat valinnat?

Kirjoitin edellisessä blogauksessa muutamia ajatuksia, miten koodari voi omalla panoksellaan edistää omaa oppimistaan ammatissaan. Yritys, työntantajana sinun tulee huolehtia myös osaltanne, että kehittäjillänne on mahdollisuus systemaattisesti oppia uutta ja pysyä niin sanotusti kartalla sen suhteen mihin alanne on teknologisesti menossa.

Muiden tuottamaan, ilmaiseksi jaettavaan avoimeen lähdekoodiin kaupallisen ohjelmistokehityksensä perustavia yrityksiä on pilvin pimein, mutta harva yritys antaa takaisin yhteisölle edes murto-osaa siitä hyödystä minkä se saa muiden panostuksesta yhteiseen koodipohjaan. Ensimmäinen ajatukseni koskeekin tätä ristiriitaa.

Kehittäjät ovat myös avainasemassa kaupallisessa onnistumisessa. Liiketoiminta tarvitsee A-luokan sovelluskehittäjiä komppaamaan ja sparraamaan ideoitaan, ideaalitilanteessa keskustelu on jatkuvaa ja kaksisuuntaista. Sanelukehitys johdolta tekijöille ei edistä teknologista tai ajallista voittoa kilpailijoita vastaan. Lisäksi yrityksen tulee pyrkiä pysymään ketteränä liikkeissään, jo silloin kun näköpiirissä ei vielä ole isoja muutoksia toimintatavoissa tai suuriksi paisuneita prosessa ja komponentteja. Toinen ja kolmas ajatukseni sivuaa näitä ajatuksia teknologian osalta.

Osallistu yhteisölliseen kehitystyöhön

Ohjelmistokehityksessä avoimen lähdekoodin teknologiat ovat monella alalla tärkeässä roolissa. Kaikki käyttävät, mutta harva antaa takaisin. Kehittäjien ongelmanratkaisukyky nojaa samaan yhteisöön, joka tuottaa myös työkalut.

Yksi vähemmän tunnustettu ongelma avoimessa lähdekoodissa on yksittäisen komponentin elinkaari, jatkokehitys tulevaisuudessa ja ongelmien korjaaminen. Eräs tapa yhdistää yrityksen teknologinen riskienhallinta koodarin tarpeeseen kehittyä työssään on osallistua aktiivisesti avoimen lähdekoodin kehitysprojekteihin.

Ota kunnolla haltuun teknologia johon investoit henkilöstösi, liiketoimintasi ja pääomasi. Osallistu kehitykseen aktiivisesti, kannusta kehittäjiäsi jakamaan bugikorjauksia, uusia ominaisuuksia tai edes kielitiedostojen tai dokumentaatioiden lokalisointeja. Osallistumalla opitte enemmän, saavutatte enemmän ja ennen kaikkea vältätte ja ratkotte helpommin pahoja ongelmia. Motivoitunut kehittäjä viihtyy työssään paremmin ja investoitu aika maksaa itsensä takaisin paremmin, kuin muutama satunnainen koulutuspäivä vuoden mittaan.

Vältä teknologisia investointeja

Mitä suurempi investointi teknologiaan, sitä suurempi riski ja sitä enemmän olette sidottuina valittuun polkuun. Tämän väittämän ei ole tarkoitus olla vastaväite edelliselle kappaleelle. Enemminkin tarkoitukseni on kyseenalaistaa investoinnit suuriin mustiin laatikkoihin, kuten vaikkapa kaupallisiin tuotteisiin, joihin on vaikeaa tehdä räätälöintejä tai kuoleviin avoimen lähdekoodin tuotteisiin.

Riskejä voi minimoida välttämällä tiettyyn teknologiaan sitoutumista, eristämällä komponentit rajapintojen kautta ja ennenkaikkea pitämällä komponentit sopivan kokoisina. Kompaktit, hyvin eristetyt komponentit ovat helpommin ylläpidettävissä ja tarvittaessa myös vaihdettavissa ilman, että kokonaisuus menee uusiksi.

Keep it simple, keep it ketterä.

Muista tuotekehitys

Teknologia kehittyessään avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Ensimmäinen uuden tekniikan hyödyntäjä ei välttämättä ole kisan voittaja, mutta suurella todennäköisyydellä ei myöskään häviäjä.

Research & development -tyyppinen tuotekehitys auttaa yritystä hankkimaan näkemystä toimivista teknologisista ratkaisuista, joista voi jalostua uutta liiketoimintaa. Uuden kehittäminen etupainotteisesti nopeuttaa uusien tuotteiden lanseerausaikaa idesta tai konseptista markkinoille.

Must win -taistelut ovat liiketoiminnalle tuttuja, mutta yhtätärkeää on myös löytää going to lose -taistelut. Kaikki ideat eivät voi menestyä ja vapaamuotoisessa R&D kehityksessä nämä voidaan todeta ilman sen suurempaa kolausta.

Ennen kaikkea yritysten, jotka nojaavat kehitystyössä alihankkijoihin ja liiketoimintalähtöiseen kehitystyöhön kannattaisi arvioida R&D:n tarvetta.

Kirjoittaja: Veli-Matti Viippola